Minua pyydettiin valmentamaan nuoria peliyrittäjiä pelisuunnittelun alalla. Olin hyvin otettu, koenhan olevani vasta pelisuunnittelijan uran alkumetreillä - vajaa kymmenen vuotta työkokemusta alalta ja pari vuotta lisää ohjelmointikokemusta. Ei mikään Sid Meier. Mutta kun törmäsin tilastoon, jonka valossa minulla oli enemmän työkokemusta kuin 80% pelialan työntekijöistä, todellisuus iski. Ala on niin nuori, että kahdeksan vuotta on pitkä aika. Ehkä minulla voisi olla jotain annettavaa seuraavalle polvelle.
Pyrin kirjoittamaan asioista, joista olisin itse halunnut kuulla silloin, kun suunnittelin ensimmäisiä pelejäni, tai silloin, kun päätin elättää itseni pelisuunnittelulla ja pelien tekemisellä. Viisaat ihmiset voivat olla kirjoituksistani eri mieltä, ja se on hyvä se. Maailmassa harvoin on vain yksi oikea tapa toimia.
Blogin nimi ja idea ovat saaneet innoituksensa Ian Stewartin kirjasta Kirjeitä nuorelle matemaatikolle, joka puolestaan on innoittunut Rainer Maria Rilken opuksesta Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Myöhemmin on ilmeisesti kirjoiteltu aika paljon kirjeitä nuorelle millevain, mutta pelisuunnittelusta en juurikaan tekstejä löytänyt. En ainakaan suomeksi.
